vanhassa vara parempiko?

Yksi blogikirjoituksemme aiheista käsitteli uutta ja vanhaa markkinointia. En lukenut tehtävää varten yhtäkään juuri vanhasta markkinoinnista kertovaa kirjaa, sillä ajattelin käsitteleväni vanhana markkinointina yleisiä lehti, tv, radio, suoramainonta yms. mainontaa. Uuteen mediaan ja mainostamiseen paneuduin kuitenkin Brändi kulmahuoneeseen kirjan kautta, joka käsitteli esimerkkien muodossa erilaisten suomalaisten yrityste markkinointia ja brändäystä.

Tuntuu, että ihmiset ovat yleisesti kyllästyneet esimerkiksi tv:ssä, lehdissä ja bussipysäkeillä oleviin mainoksiin. Moni vaihtaa kanavaa mainostauon ajaksi, liimaa oveensa "ei mainoksia" lappusen tai ohittaa muuten vain mainokset antamatta niille silmäystäkään. Ihmiset ovat alkaneet huomaamaan, mikä on "piilomainontaa" ja silmä on jopa alkanut tottua erilaisten nettiselaimien sivuilla oleviin bannereihin. Ihmiset ovat selkästi alkaneet kyllästyä normaaliin mainontaan.

Mitä sitten on tullut tilalle? Tällä hetkellä tuntuu suurimmalta, kuumimmalta ja parhaalta tavalta mainostaa Facebookissa. Yritykset luovat tiuhentuvaan tahtiin omalle liikkeelleen facebook-sivuja, jossa kertovat kuulumisiaan, jakavat infoa ja alekuponja ja tekevät liikkeistään inhimillisempiä, kutsuvampia. Sen jälkeen kun yritys on facebookissa, se ei ole vain joku kulmahuoneistossa majaa pitävä yritys X, vaan sosiaalisen median hyödyt huomannut innovatiivinen yritys, johon on kiinnostavaa tutustua lähemmin.

Toinen, toisaalta hieman haastavampi mainontamuoto on sosiaalinen media muuten. Pelkkä facebook-sivu ei yleensä riitä, vaan ihmiset tulee saada liikkeelle. Kiinnostumaan, innostumaan, uteliaiksi ja tuntemaan erilaisia tunteita yritystä kohtaan. Mieleeni jäi esimerkki Brändi kulmahuoneeseen! -kirjasta, jossa kerrottiin Nanson innovatiivisuudesta markkinoinnissa; mainostaessaan uutta Lempivaate-mallistoaan, he palkkasivat Paola Suhosen malliston suunnittelijaksi, ja lanseerauksessa käytettiin uutta markkinointia - lanseeraus ei ollutkaan yleinen mediatilaisuus, vaan Paola piti yksityiset kotibileet ystävättärilleen, joita toki mainostettiin ja joista vihjailtiin. Kaikki olivat halukkaita kuulemaan, ketä juhlissa oli ollut ja mitä vaatteita mallistossa oikein oli. Nanso teki kielletystä ja yksityisestä haluttua tavaraa, ja mediajulkisuus oli taattu, kuten myös Lempivaatemalliston suosio.

Sama ihmisten uteliaisuuden nostatus on toiminut monesti muulloinkin. Luin yhtenä kirjana kirjan Igglo, taivas kattona. Kun Igglo oli suunnitteilla, Igglon henkilökunta valokuvasi kaikki Helsingin asuintalot omaan portaaliinsa, josta ihmiset pystyivät saada käsityksen millainen taloyhtiö tai pihapiiri on kyseessä. Kuvien tarkoituksesta ei aluksi kerrottu tarkasti julkisuuteen, ja ihmisiä melkein jopa härnättiin. Julkaisipa Igglo jopa mainoksen otsikolla "Psst... Kotitalosi on Igglossa", josta monet yrittivät jopa vääntää oikeusjuttua kotirauhan rikkomisesta. Mutta juttu toimi. Jo lanseerauksen ensimmäisellä viikolla palvelussa oli enemmän katselijoita kuin oli koskaan uskottu, ja ihmisiä kiinnosti tämä kauan hehkutettu, salainen ja uusi palvelu.
















Ihmiset ovat markkinoinnissakin laumaeläimiä. Jos ne näkevät muidenkin pitävän jostain ilmiöstä, he varmemmin lähtevät siihen mukaan. Jokainen haluaa kuulua joukkoon ja olla se joka tietää ensimmäisten joukossa uudesta it-ilmiöstä. Sosiaalinen media on usein myös ilmaista mainontaa - itse olen useammankin kerran huomannut työskennellessäni koruliike Glitterissä, että sen jälkeen kuin jossain tämän hetken kuumimmista muotiblogeista on mainittu jokin liikkeemme tuote, tulee liikkeeseen ovista ja ikkunoista ihmisiä, jotka haluavat sen lintusormuksen/viitan/pöllökaulakorun/meripihkasormuksen tai mitä vain, joka on näkynyt sen ja sen blogissa. Vaikka Glitter itse kuinka mainostaisi samoja tuotteita tuhansia maksavissa tv-mainoksissa tai printtimediassa, ei mikään saa massoja liikkeelle yhtä hyvin kuin sosiaalinen media.

Ihmisillä on selkeästi sopulin luonne, ja sosiaalinen media on löytänyt oman "sinisen merensä" ihmisten alkukantaisesta luonteesta, ja valitettavasti lehdet, tv- ja radiomainonta sekä muu suoramainonta on jäänyt tappelemaan vanhan markkinoinnin punaiselle merelle. Niissä mainonta toimii ja saavuttaa varmasti "ihan ok" tuloksia, mutta kuten on sanottu, jos tekee kaiken aina samalla vanhalla lailla, ei voi olettaa saavansa muuta kuin samaa vanhaa.


Elina

New, new, new and little less old marketing

Sanotaan, että ei voi ymmärtää nykyhetkeä ellei tunne menneisyyttä. Millain tämä sitten liittyy markkinointiin? Mielestäni ei mitenkään. On tärkeämpää on keskittyä siihen, mikä on pinnalla markkinoinnissa ja mainonnassa juuri nyt. Tehtävänantona oli kuitenkin kirjoittaa vanhasta JA uudesta markkinoinnista, joten mainitaan nyt se vanhakin markkinointi. TV ja lehdet ovat näitä ikuisuuden ajan käytettyjä mainonnan keinoja. Ihmisten medialukukyky on kuitenkin kehittynyt niin, ettei perinteisillä mainoksilla päästä enää haluttuihin tuloksiin. Tuloksilla tarkotan sitä, että kuluttajat saadaan ostamaan palvelua tai tuotteita. Suoramarkkinointi on jo muodostunut kirosanaksi kuluttajien korville. Yrittäjien pitää siis löytää uusia väyliä saadakseen tuotteensa tai palvelunsa ihmisten mieliin.

Vastaus on sosiaalinen media. Mainonta pitää saada sinne, missä se saavuttaa suuren yleisön. Sosiaalinen media kattaa Facebookin, Twitterin, Bloggerin, My Spacen, Skypen jne.. Listaa voi jatkaa ja koko ajan kehittyy uusia vastaavia sosiaalisen median sovelluksia. Miksi nämä ovat uusia markkinoinnin kanavia? 4 SANAA: halpaa, näkyvää, ihmisläheistä, välitöntä vuorovaikutusta.

Seuraavaksi hyviä esimerkkejä sosiaalisen median käytön hyödystä.

Firefox –internetselain saavutti huiman suosion käyttämättä mainontaan yhtään rahaa. Selain lanseerattiin blogin kautta ja tieto uudesta hyvästä selaimesta levisi suusta suuhun –mainonnalla sosiaalisen median kautta. Luottamus selaimeen syntyi paremmin, kun joku läheinen, yrityksen ulkopuolinen ihminen suositteli sen lataamista. Puoli vuotta lanseerauksen jälkeen Firefox oli ladattu yli 50 miljoonaa kertaa ja latauksien määrä oli yhä kasvussa.(Scoble & Israel 2008, 54). Suuren kohderyhmän tavoittaminen on siis mahdollista ilman suurta mainoskampanjaa.

Netissä mainostaminen todella siis toimii ja tieto leviää kuin häkä verrattuna perinteisiin keinoihin.

Toinen hyvä esimerkki löytyy kauneudenhoitoalan markkinoinnin lehdestä GCI magazinen artikkelista.( Lehden nettisivuilta www.gcimagazine.com löytyy lehdessä julkaistut artikkelit ja suosittelen niiden lukemista). Artikkeli käsittelee Lähi-Idän naisten lisääntyvästä kosmetiikan käytöstä. Aiemmin arabinaisten tietous kosmetiikasta on levinnyt mouth to mouth ja suurin ostopäätökseen vaikuttava tekijä on luottamus brändiin. Nykyään kuitenkin suurin osa nuorista arabinaisista kuuluu johonkin sosiaalisen median yhteisöön ja myös brändit ovat tämän myös huomanneet: Olay esimerkiksi julkaisi nettisivun, joka on suunnattu pelkästään arabinaisille. Sivulla on myös foorumi, jossa naiset voivat luoda oman verkostonsa. Selvästi tällä kalastellaan arabinaisten ostopäätökseen vaikuttavaa tekijää eli luottamusta, OVELAA! Arabinaisille kohdistettu mainonta netissä selvästi toimii, siitä on todisteena: kosmetiikkamarkkinat Lähi-Idässä ovat arvoltaan 7,2 biljoonaa dollaria ja vuosittainen kasvu on 12%.

Luulenpa, että uudet markkinat ovat sekä netissä että Lähi-Idässä.

Mari