perjantai 10. joulukuuta 2010

Kohti sinistä merta?

Päätin lukea monen netistä löytyneen arvostelun jälkeen koulummekin kirjastosta löytyvän Sinisen meren strategian. Kirjan on kirjoittanut W. Chan Kim ja Renée Mauborgne, ja sitä on pidetty yhtenä suurimmista ja upeimmista strategiakirjoista. Halusin siis tietää, mikä on tämän tylsähkön näköisen kirjan vetovoiman syy.

Heti aloitettuani kirjan lukemisen, olin hyvin yllättynyt. Kirja oli hyvin ihmisläheinen, ja etenkin helposti ymmärrettävä. Vaikka kirjassa vilahtelevat kaaviot loivatkin aluksi pienen ymmärtämättömyyden ilmapiirin, sain huokaista helpotuksesta ja huomata tajuavani jokaisen kaavion! Uutta blondille.

Kirja nojaa hyvin vahvasti esimerkkeihin, ja vaikka suurinta osaa kyseisistä firmoista en etukäteen tuntenut, esimerkit olivat silti hyvin ymmärrettäviä ja innostavia. Kukapa ei haluaisi uudistaa markkinoita ja korottaa hintoja ja päästä siniselle merelle, jossa kilpailua ei esiinny, vaan yritys pyörittää monopoliasemassa omia markkinoitaan. Muut entiset kilpailijat saavat luvan jäädä veren värjäämälle punaiselle merelle tappelemaan siitä, kuka myy eniten halvimmalla.

Luin kirjaa aina bussimatkoilla ja muina pieninä hetkinä, enkä tainnut avata kirjaa kertaakaan kotona ns. "vapaa ajalla", mutta kirja tuli silti yllättävän nopeasti luettua. Alun esimerkkien jälkeen halusi tietää, miten itse voisi joskus tulevaisuudessa olla sinisen meren edelläkävijä, ja kirjassa olikin kerrottu hyviä strategioita siihen, miten oman yrityksensä laivan keulan voisi saada kääntymään kohti parempia apajia. Tietenkään yksikään kirja, ei edes tämä, voi olla yrityksen raamattuna ja saada kaikkia yrityksiä voitokkaiksi, mutta ainahan voi yrittää. Ja vaikka sinisen meren strategia kuulostaakin kirjassa helpolta toteuttaa, ei se sitä todellisuudessa ole - miksei maailmassa muuten olisi enemmän näitä siniselle merelle päässeitä yrityksiä?

Itselleni suurin yllätys ja hämmästys oli aluksi kirjan keino luopua vanhoista asiakkaista. Miten tyhmää hyljätä vanhat hyvät asiakkaat? Mutta kun kirjaa luki eteenpäin, ymmärsi myös idean takana olevan ajatuksen - kaikilla yrityksillä on ne samat vanhat hyvät asiakkaat, joista kilpaillaan, mutta he voivat hyvin helposti kääntää kelkkansa paremman tarjouksen tullessa vastaan. Sen vuoksi täytyisikin keskittyä ei-asiakkaisiin ja siihen, miksi he eivät ole asiakkaita ja mitä yhteistä juuri näillä ei-asiakkailla on. Sen avulla voi helposti seilata siniselle merelle, ja vallata kaikki markkinat, ilman mitään kilpailua.

Suosittelen kirjan lukemista kaikille, etenkin jos on perustamassa yritystä tai jossain projektissa esimerkiksi uudistamassa liiketoimintaa tms. Tai itse asiassa suosittelen ihan kaikille, sillä kirja avaa silmiä aika paljonkin koskien markkinoinnin itsestäänselviä sääntöjä. Harmittaa, etten jotenki saa omia ajatuksia ja innostusta niin hyvin välitettyä tähän postaukseen kuin olisin halunnut, sillä kirja on todellakin jokaisen sekunnin arvoinen, minkä sen parissa viettää.

Elina

Ei kommentteja: